Liisa Tuominen

Liisa Tuominen
puheenjohtaja
Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry

Kirjoittaja toimii lisäksi mm. Varsinais-Suomen Kokoomuksen edustajana Kansallinen Kokoomus r.p:n puoluevaltuustossa

Kuukauden kirjoitus - lokakuu 2009

VAALIEN JA PUOLUETOIMINNAN RAHOITUKSESTA

Puolueorganisaatioiden kautta on luontevinta toteuttaa demokratiaa ja edustuksellista kansanvaltaa. Siksi on ikävää, että yhä kiihtyvään tahtiin mustataan politiikkaa ja poliitikkoja. Uutisissa esille nostetuista vaalirahatapauksista osa on kyllä ollut aivan luokattomia; jokaisen oman etiikan pitäisi sanoa, ettei itselleen voi olla myöntämässä vaalitukea – johan jo ihan ruohonjuuritasollakin kunnallisessa lautakuntatyössä käydään jääviysasiat läpi.

Puoluetoiminta on kuten muukin yhdistys- tai järjestötoiminta, sen pyörittämiseen tarvitaan rahaa. Puoluetoiminnan erityisluonteeseen liittyvät vaalit - ja vaaleissa eniten rahaa kuluu mediaan. Mikäli rahoituksesta tehdään vaikeaa, eniten kärsii nähdäkseni juuri demokratia - koska sen jälkeen on mediatilaa vaativiin vaalikampanjoihin mahdollisuus ainoastaan varakkailla ja julkkiksilla. Ja se ei kyllä ole kenenkään etu. Lisäksi tämän rahoitusjulkisuuden jälkeen luulenpa ehdokashankinnankin olevan taas vähän hankalampaa.

Helpointa olisi, että julkista tukea puoluetoimintaan lisättäisiin - se olisi kaikkein läpinäkyvintä. Valtion puoluetukea ei tule paikalliselle tasolle asti, joten voisi harkita myös kunnallista puoluetoiminnan tukea. Helsingin Sanomissa kerrottiin 16.8.2009 Kuntaliiton selvityksestä, jonka mukaan monet kunnat maksavat suoraa poliittista tukea valtuustoryhmien koon mukaan puolueiden opintojärjestöille. Selvitys on tehty ennen viime kuntavaaleja ja lähes 70 % kyselyyn vastanneista kunnista ilmoitti myöntäneensä rahallista tukea puolueiden paikallistoimintaan (135 kuntaa myöntänyt, 66 ei). Myönteisimpiä tuen maksajia olivat 20 001-50 000 asukkaan kunnat, joista yli 80 % jakoi tukea. Kaupungeista eniten tukea jakoivat Vantaa (118 000e = 1 100 e / valtuutettu), Helsinki (50 000 e = vajaa 600 e / valtuutettu), Espoo (75 000 e = runsas 1 700 e / valtuutettu), Kemi (72 250 = 1 750 e / valtuutettu).

Tämä ei siis ole vaalirahoitusta, vaan tukea puolueiden opintojärjestöille. Varmasti kannustaa kouluttamaan luottamushenkilöitä, joiden osaamisen tason nostamisesta on etua sekä kunnille että kuntalaisille. Itse olen huomannut, että luottamushenkilöt saadessaan koulutusta aktivoituvat ja osallistuvat muutenkin enemmän. Tieto antaa lisää varmuutta ja uusia näkökulmia asioihin. Juuri nyt ei ehkä yleinen mielipide suosi puoluetoiminnan rahoituksen lisäämistä, mutta tämän suuntainen kohdennettu julkinen rahoitus voisi olla helpompi hyväksyä. Jopa Salossa.

Esillä ollutta ehdotusta kaiken muun kuin julkisen rahoituksen kieltämisestä en ymmärrä ollenkaan. On selkeää, että epäkohtiin pitää kiinnittää huomiota: ammattiyhdistysten antaman tuen osalta pitäisi tarkastella ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeutta. Samoin esillä olleiden RAY:n tukea saaneiden säätiöiden osalta pelisääntöjä olisi varmasti syytä täsmentää. Puoluetoiminnan ja vaalien rahoitus pitäisi kuitenkin sallia kaikille halukkaille lahjoittajille, edellyttäen läpinäkyvyyttä. Voitaisiin edellyttää esim. lahjoitusten, joiden määrä ylittää yhdessä sovittavan rajan, julkaisua netissä reaaliaikaisesti. Ja huomioiden sen, että vastikkeellinen tuki eli esimerkiksi seminaariliput eivät ole lahjoituksia.

Lauri Tarastin puoluerahoitusta käsittelevän työryhmän työ on kesken, siihen kohdistuu aikamoiset paineet ja odotukset. Toivottavasti saavat pian kelvollisen esityksen aikaiseksi!

Liisa Tuominen
Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry, pj
liisa.tuominen@pp.inet.fi
040-708 2164

PS: yksi mielenkiintoinen ehdotus vaalien rahoitukseen löytyy Markku Saksan kolumnista 30.9.2009 Taloussanomista:

Vaalirahoitusidea Potomacin rannalta
http://www.taloussanomat.fi/ajatukset/2009/09/30/vaalirahoitusidea-potomacin-rannalta/200920979/145